Emmi Pollari ja Łukasz Grabuś

Kukkia ja ihmisiä

– Emmi Pollari ja Łukasz Grabuś ovat kevään 2021 kirsikankukinnan kuvaajat 

Emmi Pollari ja Łukasz Grabuś asuvat kahden lapsensa kanssa Japanilaistyylisen puutarhan vieressä Roihuvuorentiellä. Ikkunasta on näkymä Punaisen fenix-linnun puutarhaan. Perheen päivittäiset ulkoilut suuntautuvat usein Japanilaistyylisen puiston kautta Kirsikkapuistoon.

Pollari ja  Grabuś ovat kevään 2021 kirsikankukinnan kuvaajat. Pollari opettaa suomea toisena kielenä Helsingin yliopistolla sekä valokuvaa. Grabuś on teatterin ja oopperan tutkija, joka parhaillaan hoitaa perheen kuopusta Mironia kotona. ”Käyn Mironin kanssa kolme kertaa päivässä ulkona ja samalla katselen kuvakulmia”, kertoo Grabuś. Kuvaajat ovat korona-aikana entisestään lisääntyneet puistoissa, ja pariskuntaa kiinnostavatkin ihmiset puiden ja kukkien keskellä. ”Kuvaan enimmäkseen ihmisiä, lapsia ja aikuisia, ja kukkien kuvaaminen onkin kiinnostava ja mielenkiintoinen haaste”, Pollari pohtii.

Pollari ja Grabuś aikovatkin yhdistää kuvissaan kukat ja ihmiset. Grabuś pohtii ihmisten ja kukkien kohtaamista: ”On kiinnostavaa katsella, miten ihmiset ovat erilaisissa paikoissa. Puistossa ja kirsikkapuistossa ollaan kuin galleriassa, tutkitaan kukkia, googlataan niiden nimiä. Se on kuvaustilanteena kiinnostava. Galleriat ovat tällä hetkellä enimmäkseen kiinni mutta puistot ovat auki.”

Grabuś ja Pollari ovat Roihuvuoressa asuessaan huomanneet, että  kirsikankukat ja kukinnan eteneminen yhdistävät roihikalaisia ,ja ihmiset puhuvat niistä kohdatessaan. Korona-aika on tuonut oman lisänsä puistoelämään.  ”Jo viime vuonna oli kiinnostava katsoa mitä puistossa tapahtui: kaikki oli kiinni, ihmiset vähän paniikissa. Meillä kotona tuntui kuin olisi asunut jollain Espalandilla. Kaikenlaisia ihmisiä ja kuvaajia oli näkyi ja ihmiset kyselivät puistossa kukista ja puutarhasta. Kukkien katselu on esteettinen elämys”, pariskunta kertoo.

Kukinta-aika tuo uudenlaisen sävyn kevääseen. Ihmisten mukana tulee paljon iloa.  ”Kotikaupungissani Puolassa oli paljon vanhoja magnoliapuita, joiden elämä on jatkunut sodankin yli, ja niitä kuvasivat kaikki keväisin. Kirsikankukat tuntuvat siksikin minulle tutulta ja perinteiseltä. Kevät on muuttaneelle vaikeampi aikaa, kun tuntuu, ettei kesä koskaan tule. Kukkien katsominen Roihuvuoressa on tuonut tutun tunteen kevään heräämisestä”, kertoo Grabuś.

Grabuś ja Pollari kuvaavat paitsi kirsikankukintaa ja kevään etenemistä, myös ruskaa. ”Roihikassa on paljon luontokuvaajia, ja ehkä me tuomme oman lisämme tähän kuvavalikkoon. Luotamme siihen, että aktiivikuvaajat päivittävät Facebook-ryhmää. Kukintaan tulee näin monenlaisia näkökulmia”, Pollari toteaa.