Mikä on hanami?

Hanami (花見, japaniksi ”kukkien katseleminen”) on vuoden tärkein juhla Japanissa.

Juhla ajoittuu kirsikkapuiden kukinnan alkamiseen, joten juhlan ajankohta vaihtelee kevään sääolojen ja kukintapaikkakunnan mukaan.

Japanin pääsaarten eteläosissa keskimääräinen kukinta-aika ovat maaliskuun viimeiset päivät. Tokiossa hanami on usein parhaimmillaan maaliskuun viimeinen päivä. Japanin pohjoisin saari, Hokkaido taas saavuttaa hanamin huipun luonnollisesti viimeiseksi, toukokuun alussa. Samoihin aikoihin hanamia voidaan yleensä viettää myös Etelä-Suomessa.

Täysi kukinta eli mankai kestää yleensä vain muutaman päivän. Hanamin tarkkaa ajankohtaa kullakin paikkakunnalla ennakoidaan Japanissa television sääennusteiden kaltaisissa kukintatiedotuksissa (sakura-zensen), joissa seurataan kukinnan vähittäistä etenemistä etelästä pohjoiseen. Kukinnan ollessa huipussaan japanilaiset kokoontuvat piknikille kirsikkapuiden alle: syömään, juomaan sakea ja viettämään aikaa yhdessä.

Hanami-eväsretket näkyvät myös japanilaisilla työpaikoilla. Useilta työpaikoilta lähetettän nuorimmat työntekijät varaamaan piknikpaikka yrityksen työntekijöiden hanami-juhlintaa varten. Puku päällä puistossa istuva nuori salaryman onkin suositussa Yoyogi-kōen-puistossa tyypillinen näky maalis-huhtikuussa. Kun ilta pimenee, vanhemmat työntekijät saapuvat paikalle ja juhlat käynnistyvät.

Keväisen hanamin tapaan vietetään syksyllä värikkäiden lehtien juhlaa (kōyō tai momijigari), mutta sen juhlinta ei ole yhtä laajamittaista kuin hanamin.

Hanamin keskeinen sisältö on kirsikkapuun kukkien katseleminen. Buddhalaisuudessa kirsikankukka symbolisoi katoavaisuutta. Samurait pysähtyivät nauttimaan kirsikankukinnan hetkellisestä kauneudesta, ja heille kukka oli soturin elämän allegoria: se kypsyy, puhkeaa kukkaan, loistaa hetken ja putoaa. Kirsikankukka oli samuraiden symboli.

Hanamin juhlinta on alkanut Japanissa Nara-kaudella 700-luvulla. Ensialkuun ihailtiin luumupuiden kukintaa, mutta Heian-kaudella (794–1185) kiinnostus siirtyi luumun kukinnasta kirsikkaan. Sana hanami yhdistettiin kirsikan kukintaan ensimmäistä kertaa 1000-luvulla, Murasaki Shikibun romaanissa Genjin tarina (Genji Monogatari). Kansainvälisesti ehkä tunnetuin japanilainen laulu Sakura.

Hanami Suomessa

Suomen suurin kirsikkapuiden tihentymä on Helsingin Roihuvuoressa. Japanilaistyylisessä puutarhassa ja Kirsikkapuistossa kasvaa yli 200 kirsikkapuuta. Hanami-juhlaa on virallisesti vietetty Roihuvuoressa vuodesta 2008 alkaen. Kukinta sijoittuu Helsingissä yleensä toukokuun toiselle ja kolmannelle viikolle sääoloista riippuen. Roihuvuoressa juhla on ohjelmallinen koko perheen picknik tapahtuma. Ohjelmaa on ollut budo-esityksistä, buto– ja parapara-tanssiin, teetaiteesta cosplayhin. Myös ikebana, origami, manga ja anime harrastajat ovat olleet mukana.

Roihuvuoren hanami-juhlaa ovat järjestämässä yhdessä Suomessa toimivat japanilaisenkulttuurin yhdistykset ja Roihuvuori-seura.

Virallista kirsikankukintaa voi seurata näiltä sivuilta. Kuvaaja vaihtuu vuosittain. Kirsikan kukintaa on kuvattu vuodesta 2009 alkaen.

Hanami-sanastoa

hanafubuki kirsikankukkasade, se kukinnan vaihe jolloin kukkien terälehdet tipahtavat alas puista. Muistuttaa sadetta.

hanami ”kukkien katseleminen” ja itse juhla

kōyō värikkäiden lehtien juhla syksyllä (sama kuin momijigari)

mankai täysi kukinta, joka kestää yleensä vain muutamia päiviä

momijigari värikkäiden lehtien juhla syksyllä. Sama kuin kōyō

ume luumunkukka

umemi luumunkukan katselu juhla

sake japanilainen riisiviini, joka on tyypillinen juoma hanamin aikana Japanissa

sakura kirsikkapuu tai kirsikankukka

sakura-zensen ”kirsikkarintama”, Japanin televisiossa oleva säätiedotuksen kaltainen ohjelma, joka kertoo hanami-kukinnan alkamisesta eri paikkakunnilla

yozakura kirsikan kukkien katselu yöllä – jotkin Japanin puistot on valaistu lyhdyin hanamin-aikana